Olut? Makkara? Ei lämpö. Tällä viikolla tuo lämpö on kyllä vähenemässä ja odotettavissa on jopa -1 asteen pakkasta yöaikaan. No vielä on lämmintä.Viime viikolla oli vielä yli 20 astetta. Poikaystäväni Askokin kävi täällä ja vierailimme Heidelbergissä ja Luisenparkissa.
Heidelbergissä kävimme katsomassa linnaa ja hakemassa nallekarkkeja. Chilinmakuiset nallekarkit taisivat viedä sekä minun että Askon sydämen. Kuulema Suomessa on muutama muukin, joka kaipailisi niitä lisää.
Heidelbergin linna on todella upea. Kaupunkin on myös hieno, siitähän olen jo puhunut aikaisemmin. Itseäni huvitti se, että meillä Askon kanssa oli kesävaatteet, kun osalla väellä oli toppatakit päällä.
Heidelbergiin itse pääsen jo mainitsemallani semestertiketilläni, mutta Asko joutui turistina ostamaan kolmen päivän lipun Mannheimin alueen lisäksi myös Heildelbergin alueelle. Lippu maksoi 24 euroa. No ajalimme sitten ahkerasti ratikoilla ja busseilla Mannheimissa.
Linnalla on valtava viinitynnyri. Itse luulimme sitä ensin oluttynnyriksi, koska Saksassa olut on elämää suurempi asia. Joka tapauksessa viinitynnyri oli valtava ja sille oli tehty oma huonekin. Luulempa, ettei kuvasta pysty ymmärtämään sen kokoa. Ehkä sen kokoa voi ymmärtää paremmin sillä, että sen päälle piti kävellä rappuasia pitkin. Tässäpä viinitynnyri:
Ainakin ihmiset näyttävät sen alapuolella aika pieniltä.
Mannheimissa nähtävyyksiä ei kauheasti ole. Tai onhan meillä barokkilinna ja vanha vesitorni sekä muutama patsas ja kirkko. Yksi nähtävyys, josta itse todella pidän, on Luisenpark. Sielläpä on upeita kukkaistutuksia, pelikaaneja, pingviinejä, kiinanalainen puutarja, näkötorni ja vaikka mitä. Melkein unohdin suloiset siat ja pikku possun sekä lehmäpariskunnan vasikoineen. Luisenpark on valtava puisto, jonne on tietenkin sisäänpääsymaksu.
Itselleni ei sanasta 'puisto' tule ensimmäinen mieleen niin upea paikka kuin Luisenpark. Suosittelenpa sitä paikkaa kaikille. Tässäpä kuva söpöstä pigniivistä, joka valloitti olemuksellaan:
No mitäpä tässä vielä. Voisin kertoa jotain yleistä siitä, minkälaista täällä on ollut. Olen kotiutunut tänne ihan mukavasti. Joka viikko olisi kolmet pippalot, joihin voisi mennä, mutta enpä jaksa aina heilua joka paikassa. Kaupungilla tulee juostua aika paljon. Lenkkini ovat meilkein poikkeuksetta ollut nyt aina vain alle 10 kilsaa. Välillä tuntuu, että on mennyt pitkän matkan, koska ainakin kaupungilla juostessa joutuu usein pysähtelemään. Heidelbergiinpäin voi jousta pehmeellä alustalla joean rantaa pitkin. Koulun puolesta olen käynyt jumpassa, joka on saksalaistyylisesti hyvin tehokasta. Ensimmäisellä kerralla sykkeeni oli 182 ensimmäiset 20 minuuttia, joka ehkä kertoo jotain kyseisestä jumpasta. Tehdäänpä siellä myös lihaskuntoliikkeitä, joista osa on aika erikoisia. Jumppa kestää aina 1,5 tuntia, joten loppuun ehtii hyvin lyhyt ja tehokas venyttelykin. Sen jälkeen voi kaatua suoraan sänkyyn.
Olin tentissä viime perjantaina. Yleensä tentit ovat 90 minuuttisia ja ovat vasta kurssien loputtua joulukuussa. Tämä kyseinen oli intensiivikurssin jälkeen ja kesti vain 45 minuuttia. Huh! Eipä tainnut mennä läpi. Opettaja oli luvannut kolme kysymystä, mutta eipä punut siitä lainkaan, että kaksi ekaa kysymystä on jakautunut a- ja b- kohtaan ja viimeissä oli vielä c-kohtakin. Itse en ainakaan ehtinyt vastaamaan kaikkiin kohtiin.
Kun aloitin tekstin lämmöstä, siihen voisi myös lopettaa. Tänne on nyt tullut syksy ja odotettavissa on vain noin 9 asteen päivälämpöjä. Tämä tarkoittaa hyvin kylmää asuntooni, koska täällähän ei harrasteta mitään tuplaikkunoita, vain ikkunat todella vetävät. Kannattaa siis varata mukaan mummon kutomat villasukat ja villapaita, vaikka 9 astetta on ihan ok suomalaiselle. Suomessa kuulema oli satanut jo lunta.
Lämpimin terveisin vaihtarinne: Marjo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti