Viimeinen ilta Mannheimissa

Reissuterveiset

Olin pikkuisen reissussa taas. Ensin menin bussilla Hanhniin ja siletä Luxemburgiin. Sen jälkeen köröttelin junalla Brysseliin ja sieltä Kölniin ja takas Hanhnin kautta bussilla Mannheimiin. Loisto reissu on. Joka paikkaa voi suositella. Jokainen kaupunki oli erilainen. Luxemburgin korkeuserot olivat mahtavat, Brysselin tunnelma jouluvalospektaalein hämmästyttävä ja sanattomaksi jättävä ja sitten vielä Kölnin tuomikirkko keskiaikaimarkkinoineeen ja joulutoreineen!! HUH! Seurakin oli mukavaa.

Nyt edessä on viimeinen yö Mannheimissa. Jännittää kotiinpaluu. On outoa lähteä kaikkien näiden mukavien ihmisesten luota pois. Täällä elämä on myös hyvin leppoisaa. Rahaa on opiskelijanakin käydä kahvilla tai ulkona syömässä ja ostella kivoja vaatteita ja ennenkaikkea tavata mukavia ihmisiä.

Reissu on ollut todella mukava. Odotan, että nään vielä mannsuomalaiset uudestaan! Ja tietenkin osan muistakin vaihtareista, tietenkin. Kiinalaiselta kämppikseltä sain lahjaksi puurasian, jonka päällä on kiinalaisia kirjaimia ja sisällä oli upea puinen viuhka. Minä paniikissa annoin belgialaista suklaata, kun en ole tajunnut mitään ostaa.

Huomenna edessä on siis ensin matka Frankfurtiin, josta toivottavasti lähtee ajoissa lentokone kohti Helsinkiä. Finnairilla pitäisi mennä. Täällä on satanut hieman lunta ja Saksa on ollut siitä kaaoksessa. Sille olen saanut nauraa monesti. Monilla ei ole edes kolaa ja jos on, niin eivät osaa käyttää sitä. Hyvä bisnesidea suomalaisille olisikin tulla tänne hoitamaan tätä "lumikaaosta". Voisi myös kouluttaa kädestä pitäen kolaamista.

Nyt nukkumaan. Jännitys, jännitys, jännitys. En tiennyt, että kotiinpaluu voi olla näin jännää ja haikeaa. Vielä kerran kirjoitan tänne. Kerron minkälaista oli palata kotiin ja toivottavasti paremmalla yhteydellä saan kuviakin laitettua. Siihen asti näkemiin. I <3 Mannheim.

10 aamua, kohta kotiin

Hei kaikki lukijat!

Blogi alkaa olemaan loppupuolella, koska aamut ovat vähissä. 10 aamua ja sitten kotiin. Koti-ikäväkin on jo kova, joten on mukava lähteä. Viimeisin reissullani kävin moikkaamassa Eiffeliä Pariisissa. Pariisi olikin todella upea paikka ja suosittelen lämpimästi kaikille.

Edessäni on vielä yksi reissu. Ensin Luxemburgiin, sieltä Brysseliin ja sen kautta Kölniin, jonne lähden 14.päivä. Tulen reissulta 19.päivä ja seuraavana päivänä onkin sitten kaikki reissut reissattu ja kotimatka on edessä. Edessä on vielä yksi koe ja osa saksalaisesta byrokratiasta. Olen jo ilmoittautunut pois kaupungista, vienyt vuoratakuupaperin L1:een ja irtisanonut saksalaisen pankkitilin. Vielä pitäisi allekirjoituttaa todistus, että olen opiskellut täällä, viedä arvosanojen haku- paperi ja sopia vain saksaa puhuvan talonmiehen kanssa, että tulee tarkistamaan huoneeni ja hakea häneltä joku paperi. Nämä ainakin, toivottavasti en ole unohtanut jotain hyvin tärkeää.

Saksa on välillä ollut ihan sekaisin lumisateista, vaikka ei sitä lunta näin suomalaisen mielestä paljoakaan ole satanut. Täällä tähänkin aikaan aurinko sulattaa heti lunta, mikä tuntuu oudolta. Ihan kuin olisi kevät. Onneksi Suomen talvi tulee viemään keväältä luulot pois äkkiä. Helsingissähän on lunta enemmän kuin ikinä tähän aikaan, mikä oli kiva kuulla.

Meillä oli suomalaisten kansa kunnon itsenäisyysjuhlat 5.11. Laulettiin isänmaallisia lauluja, syötiin Fazerin karkkeja ja muisteltiin hyviä asioita Suomesta. Tällä hetkellä täällä on koeviikot, joten hyvin hiljaista on. Itse olen saanut järjesteltyä niin, että minulla on koeviikoilla vain yksi koe, koska osallistuin kahteen lyhyeen seminaariin. Toisesta en kyllä päässyt läpi, mutta toinen tuntui menneen hyvin. Toivottavasti lauantain koe menisi läpi. Saksasta tein myös kaksi kurssia. Pidin jopa 15 minuutin esitelmän saksaksi.

Loppuun Suomi vs. Saksa- lista top 5


Saksassa on halpoja vaatekauppoja, mutta miksi niihin saa tuoda koirat sisään.
Halpaa alkoholia baareissa, mutta musiikki on aina samaa ja se on todella kovalla.
Olisi hyvät lenkkikelit, mutta maa ei ole jäässä ja kuraa ja kakkaa on joka paikassa.
Luennot on mukavia ja keskustelevia, mutta kokeissa osaat sitten joka ykityiskohdan ulkoa.
Täällä ollaan yleensä kohteliata ja auttavia, mutta bussikuskille ei kiitosta anneta.

Suomessa on kallista ostaa vaatteita, mutta kaupassa käynti ei vie kuuloasi.
Alkoholi on kallista baareissa, mutta musiikki on hiljaisemmalla ja se on vaihtelevampaa.
Kylmä on juosta, mutta kuraa ei tarvitse pelätä ja suurin osa suomalaiskoirista osaa kakata ojaan.
Luennot eivät ole niin keskustelevia, mutta kokeissa on aikaa ja tärkeintä on osoittaa ymmärtäneensä asia.
Suomessa, ainakaan Hämeessä ja Jyväskylässä ei aina olla niin kohteliaita, koska ollaan vähän hiljaisia, mutta bussikuskille huudetaan aina 'kiitos'.

Molempi parempi. Saksassa oloon on kuitenkin tottunut niin hyvin, että kotiinmeno tuntuu jopa hieman jännittävältä. Mikä Saksassa on parasta: halpa kaakao ja sämpylä (yhteensä n. 4 euroa) kahvilassa, käteen sanomalehti ja elämä ei voi hetkeen hymyillä yhtä paljon. Coffee fellows on hieman kalliimpi, mutta sämpylät sairaan hyvää ja kaakon saa laktosittomaan maitoon, (joka on kyllä aika rasvaista).

Alle kuukausi jäljellä

Mannheimin joulumarkkinat alkoivat. Se on ensimmäinen merkki siitä, että vaihtoaika alkaa käymään vähiin. Edessä tenttikausi. Onneksi itse olen saanut hoidettua asiani niin, että minulla on tenttikaudella vain yksi tentti. Olen tehnyt lyhkäsiä seminaareja kaksi. Harmi vain eka ei mennyt läpi. 45 minuuttia vain yksinkertaisesti oli liian vähän vieraalla kielellä kirjoittamiseen.

No mitäs olen toununnut koulun lisäksi. Täällähän on käynyt kunnolla vieraita. Ensin kävi äippä, sitten Asko ja sitten vielä Iskä ja veljeni. Iskän ja veljieni kanssa käytiin katsomassa ihanaa Neuschwansteinin linnaa:
Tämä linna on alppien alkupäässä eli maisemat olivat upeat. Linna on toiminut myös Disneylle esikuvana Prisessa Ruususen linnasta, vaikka kyseisessä linnassa ei ole koskaan naisen asunutkaan, vaan linna on toiminut Ludwig toisen "kesämökkinä". Linna oli sisältä mahtava, mutta valitettavasti kuvatahan linnassa ei saa. Linna sijaitsee Hohenschwangaun kylässä. Kylässä oli ihana ruokapaikka. Valitettavasti en muista nimeä. No mutta kaikkihan tietää, että Baijerilaiset on ystävällistä ja hauskaa sakkia. 

Taas olen saanut selville saksalaisesta alkoholikulttuurista oudon asia: alkholia saa ostaa myös mukaan baarista alennuksella. Itse ei ole kyllä tullut kyseistä mahdollisuutta käytettyä. Tänään huomasin, että torilla myytiin lapsille suklaatupakkaa. Itse olen niin tottunut suomalaiseen "kaiken kieltämis"- kulttuuriin, joten aina ihmettelen tätä saksalaista alkoholi ja tupakkakulttuuria. Täällähän kaupataan tosi kivannäköisiä tupakka-askejakin. Outoa! Itse ajattelen, että Suomessa on menty välillä kielloissa liian pitkälle, mutta tämä on jo melkein toinen ääripää.

Sitten joitain yleisiä vinkkejä, joita en ole ehkä vielä sanonut. Hafenstrasselta on tosi helppo käydä Ludwishafenin kauppakeskuksessa kaupoilla. Paikassa on myös kiva sveitsiläinen kauppa (jos ei muuten myydä olutta, vaikka sitä saa joka pikkukiskastakin). Kaupassa on hyvin laktoosittomia maitotuotteita. Hyppää vain Rheinstasselta ratikkaan kuusi ja pian oletkin jo Rathausista, josta voit kävellä viereiseen ostariin eli Rheingaleriaan, jossa kyseinnen ruokakauppa on. Paikka muutenkin ihan paras vaateostosten tekemiseen. 

Lauantaina lähdemme kaverin kanssa bussimatkalla Pariisin. Matka maksoi 99 euroa hotelleineen, aamiaisella ja kiertoajelulla. Kannattaa pitää silmät auki täällä ollessaan vastaavien varalle! 

Sveitsin reissu

Olen kuullut muutaman kerran, että Sveitsi  on kallis maa, mutta käytyäni Baselissä, tiedän, ettei se ole vain kallis vaan se sikakallis maa!

Viime lauantaina siis 16.7 lähdimme Hennan kanssa aamutuimaan kohti sateista Sveitsiä. 2,5 tunnin unisen matkan jälkeen saavuimme Baselin päärautatieasemalle. Basilin matkaajan kannattaa huomioida, että myös Saksan puolella on Basel, mutta Saksan version edessä on käsite 'Bad' siis koko nimi Bad Basel. Tämä asema on Baselin pysäkkiä aikaisempi. Eli hyvä matkaaja, jos haluat oikeaan Baseliin, älä hyppää pois Bad Baselissä.

No niin alkuvalistuksen jälkeen voisin kertoa jotain Baselin kaupungista. Baselissä on paljon ihania vanhanaikaisia katuja, pieniä putiikkeja ja muutamia nähtävyyksiä. Tietenkin kaupungin lävistävä Rein on myös nähtävyys sinänsä. Yhtänä nähtävyytenä voi pitää lisäksi kaljatölkkejä, sillä täällä Saksan puolella, ainakaan meilläpäin, ei myydä kaljaa tölkistä. Epätavallista suomalaiselle oli myös koirankakkapusseja ilmainen jakaminen puistoissa, mitä en ole nähnyt missäänpäin maailmaa ikinä.

Ehkä voisin mennä niihin ihan oikeisiin nähtävyyksiin, siis paikkoihin, joita kuvasimme ihanassa vesisateessa.
Näitä oli mm. Münsterin katedraali, joka meidän tuurilla oli kyllä rempassa, mutta saipa siitä jonkun kuvan otettua ja tornit Spalentor ja St. Johannes-Tor. Baselin eläintarha on myös ihan kiva paikka. Sudet oli sullottu hyvin pieneen tilaan, mutta muuten eläimillä näytti olevan suhteellisen hyvät oltavat.

Tässäpä teille lukiolle kuvia Baselistä:

Müsterin katedraali

Spalentor

Ovi baselilaiseen tapaan

Kenguruelämää

Pingviini lenkillä

Alussahan mainitsin jo Sveitsin kalliuden. Emme meinanneet löytyy ruokaa alle 20 frangin. 20 frangia on noin 15 euroa. Jopa pizzat olivat usein lähelle 20 frangia ja pieni lasi limua olis ollut neljästä viiteen frangia. Lopulta menimme paikalliseen Mäkkäriin, jossa pelkkä ketsuppi maksoi 20 senttiä. Eläintarhaan pääsimme onneksi vielä nuorisolipulla (raja 25 vuotta), joten saimme pulittaa vain 12 frangiaa siis hieman alle 9 euroa. Yli 25-vuotiaat maksavatkin sitten tuplahinnan. 

Baselin reissu oli huonosta säästä huolimatta ihan mukava. Kannattaa kuitenkin näin lokakuussa, varsinkin jos vettä sataa, varata paljon vaatteita päälle. Vaikka mittari väittäisi 8 astetta, niin kylmä tuuli ja kosteus tekee ilmasta todella viileä. Tapasinpa Baselissä myös vanhan koulukaverini, joka myös sanoi, että kosteus tekee ilmasta huomattavasti kylmemmän. Vaikka Suomessa olisi hieman pakkasta, niin se ei tunnu yhtä kylmältä, koska ilma on niin kuivaa.  

Mitäpä vielä? Ajattelin rustata loppuun kymmenen outoa, ei ehkä ouduinta, kulttuurieroa Suomen ja Saksan välillä:

1. Yliopistolla voit luentojen välissä juoda olutta ja opiskelijakortilla saat kaljasta jopa alennusta. Hyvin outoa. Kaljakultturi on muuten aika vapaata. Oktoberfesteillä koko perhe voi tanssia kännissä pöydällä. 

2.  Liikenne on sairasta. Autot voi pysäköidä miten vain ja autoilijat ovat niin tyhmiä, että jonottavat mielellään monta tuntia parkkihalliin, vaikka jättämällä auton kauemmaksi ja kulkemalla halvoilla julkisilla, säästäisivät rahaa, hermoja ja huomattavan määrän aikaa. (Kävellenkin pääsisi nopeammin) 

3. Hullu byrokratia. Leima tähän paperiin, tämä paperi seuraavalle ja tämä kolmanelle jne. 

4. Kaupoissa on outo valikoima. Ikinä, et voi tietää, saatko haluamaasi samasta kaupasta. 

5. Roskat kadulle, jääkaapit kadulle. Ai niin, tänhän piti olla kierrätyksen luvattu maa. 

6. Yökerhoissa voi olla piilouskonnolisia viestejä. 

7. Rasvaa ja suolaa, sillä lähtee. 

8. Pienet polutkin on asfaltoitu. 

9. Yliopistolla ei kannusteta kriittiseen ajattelun, vaan tenttiin opiskellaan kaikki pikkuyksityiskohdat ulkoa ja ne pitää saada kirjoittua tentissä paperille ennätysaikaan. 

10. Olen kuullut, että saunassa on vain 50 astetta lämmintä ja itse ei saa heittää löydyä, vaan paikalla on löylyn heittäjä, koska muuten saksalaiset heittäisivät kiukaalle mm. kaljaa. Kerran uusi uimahalli oli palanut tämän seurauksena. 

Voishan listaa jatkaa, vaikka millä. Kotona pidetään kenkiä jalassa, toppatakkia voidaan pitää 20-asteen lämmössä jne, sillan alustat ja portaikot haisee pissalle, koska julkisia vessoja ei ole. No joo kaikki olivat aika negatiivisia asioita. Olut on hyvää ja julkinen liikenne toimii. Mitäpä muuta ihminen voi kaivata? Döneriä suuhun ja menoks.

Lokakuu alkoi lämpimästi

Mikä täällä Saksassa on tähän mennessä ollut parasta?
Olut? Makkara? Ei lämpö. Tällä viikolla tuo lämpö on kyllä vähenemässä ja odotettavissa on jopa -1 asteen pakkasta yöaikaan. No vielä on lämmintä.Viime viikolla oli vielä yli 20 astetta. Poikaystäväni Askokin kävi täällä ja vierailimme Heidelbergissä ja Luisenparkissa.

Heidelbergissä kävimme katsomassa linnaa ja hakemassa nallekarkkeja. Chilinmakuiset nallekarkit taisivat viedä sekä minun että Askon sydämen. Kuulema Suomessa on muutama muukin, joka kaipailisi niitä lisää.

Tässäpä minä ja Asko Heidelbergin linnaa katsomassa.

Heidelbergin linna on todella upea. Kaupunkin on myös hieno, siitähän olen jo puhunut aikaisemmin. Itseäni huvitti se, että meillä Askon kanssa oli kesävaatteet, kun osalla väellä oli toppatakit päällä.

Heidelbergiin itse pääsen jo mainitsemallani semestertiketilläni, mutta Asko joutui turistina ostamaan kolmen päivän lipun Mannheimin alueen lisäksi myös Heildelbergin alueelle. Lippu maksoi 24 euroa. No ajalimme sitten ahkerasti ratikoilla ja busseilla Mannheimissa.

Linnalla on valtava viinitynnyri. Itse luulimme sitä ensin oluttynnyriksi, koska Saksassa olut on elämää suurempi asia. Joka tapauksessa viinitynnyri oli valtava ja sille oli tehty oma huonekin. Luulempa, ettei kuvasta pysty ymmärtämään sen kokoa. Ehkä sen kokoa voi ymmärtää paremmin sillä, että sen päälle piti kävellä rappuasia pitkin. Tässäpä viinitynnyri:

Ainakin ihmiset näyttävät sen alapuolella aika pieniltä.

Mannheimissa nähtävyyksiä ei kauheasti ole. Tai onhan meillä barokkilinna ja vanha vesitorni sekä muutama patsas ja kirkko. Yksi nähtävyys, josta itse todella pidän, on Luisenpark. Sielläpä on upeita kukkaistutuksia, pelikaaneja, pingviinejä, kiinanalainen puutarja, näkötorni ja vaikka mitä. Melkein unohdin suloiset siat ja pikku possun sekä lehmäpariskunnan vasikoineen. Luisenpark on valtava puisto, jonne on tietenkin sisäänpääsymaksu.
Itselleni ei sanasta 'puisto' tule ensimmäinen mieleen niin upea paikka kuin Luisenpark. Suosittelenpa sitä paikkaa kaikille. Tässäpä kuva söpöstä pigniivistä, joka valloitti olemuksellaan:

No mitäpä tässä vielä. Voisin kertoa jotain yleistä siitä, minkälaista täällä on ollut. Olen kotiutunut tänne ihan mukavasti. Joka viikko olisi kolmet pippalot, joihin voisi mennä, mutta enpä jaksa aina heilua joka paikassa. Kaupungilla tulee juostua aika paljon. Lenkkini ovat meilkein poikkeuksetta ollut nyt aina vain alle 10 kilsaa. Välillä tuntuu, että on mennyt pitkän matkan, koska ainakin kaupungilla juostessa joutuu usein pysähtelemään. Heidelbergiinpäin voi jousta pehmeellä alustalla joean rantaa pitkin. Koulun puolesta olen käynyt jumpassa, joka on saksalaistyylisesti hyvin tehokasta. Ensimmäisellä kerralla sykkeeni oli 182 ensimmäiset 20 minuuttia, joka ehkä kertoo jotain kyseisestä jumpasta. Tehdäänpä siellä myös lihaskuntoliikkeitä, joista osa on aika erikoisia. Jumppa kestää aina 1,5 tuntia, joten loppuun ehtii hyvin lyhyt ja tehokas venyttelykin. Sen jälkeen voi kaatua suoraan sänkyyn.

Olin tentissä viime perjantaina. Yleensä tentit ovat 90 minuuttisia ja ovat vasta kurssien loputtua joulukuussa. Tämä kyseinen oli intensiivikurssin jälkeen ja kesti vain 45 minuuttia. Huh! Eipä tainnut mennä läpi. Opettaja oli luvannut kolme kysymystä, mutta eipä punut siitä lainkaan, että kaksi ekaa kysymystä on jakautunut a- ja b- kohtaan ja viimeissä oli vielä c-kohtakin. Itse en ainakaan ehtinyt vastaamaan kaikkiin kohtiin.

Kun aloitin tekstin lämmöstä, siihen voisi myös lopettaa. Tänne on nyt tullut syksy ja odotettavissa on vain noin 9 asteen päivälämpöjä. Tämä tarkoittaa hyvin kylmää asuntooni, koska täällähän ei harrasteta mitään tuplaikkunoita, vain ikkunat todella vetävät. Kannattaa siis varata mukaan mummon kutomat villasukat ja villapaita, vaikka 9 astetta on ihan ok suomalaiselle. Suomessa kuulema oli satanut jo lunta.
Lämpimin terveisin vaihtarinne: Marjo

Oktoberfestit Münchenissä

Tulipas sitten käytyä kuuluisissa olutjuhlissa eli Oktoberfesteillä. Münchenin Oktoberfestit ovat ne alkuperäisimmät ja suurimmat Oktoberfestit Saksassa, mutta myös muualla niitä järjestetään.Me lähdimme matkaan vuokraamallamme autolla, joka osoittautui hyväksi keinoksi päästä Müncheniin. Kyydissä ollessa näki monia saksalaisia kaupunkeja ja tietenkin Saksan suuret autobaanat.

Oktoberfestit ovat viikonloppusin todella täynnä. Meitä vaivasi myös huono sää. Perjantaina ryhmästämme minä ja kaksi muuta pääsi piipahtamaan yhteen telttaan. Vaikka lauantaina olimme jo aikaisin alueella, emme päässeet kuin terassille, mutta sekin on tyhjää parempi. Oli kuitenkin mukava nähdä karnevaalimeininkiä ja kansallispukujen jäljitelmiä ja kokea, kuinka yksi tapahtuma voi yhdistää saksalaisia ja myös turisteja. Matkallani vessaan jouduin pysähtymään 20 kertaa laulamaan, tanssimaan ja puhumaan saksalaisten ja muiden turistien kanssa. Näin harvoin tapahtuu! Ihmettelin, kuinka paljon saksalaiset voivat juoda olutta, mutta he eivät juokkaan, tai eivät ainakaan kaikki. Tarjolla on kaljannäköistä hiilihapollista omenamehua. Tätä he juovat yleensä joka toisena tuoppina.

Münchenissä yövyimme kahden tähden hotellissa. Neljältä hotellihuone maksoi 195 euroa ja sijaitsi aivan juhlien lähellä. Taisi käydä hotellin kanssa aika tuuri, koska varasimme sen edellisellä viikolla. Paluumatkalla kävimme vanhassa panimossa Ingolstadissa syömässä. Upea mesta. Kuvat ovat hieman sekaisin, kun en keksinyt, kuinka saan ne nätimmin laitettua:

Kippis!

Mun pään kokonen olut. 

Olympiapuistosta.

Kansallispukuja, harmi huonon sään, niin niitä ei näy.

Rock-Museossa.

München tornista.

Panimo Ingolstadissa. 

Ruokaa Panimossa. Parasta, mitä Saksassa oon syönyt.

Saksan romanttisin kaupunki- Heidelberg ja linnafestit

Ensin siis viime viikon kuulumisia. Kävimme Annastiinan kanssa Heidelbergissä. Sinne pääsee nopeasti junalla noin 15 minuutissa. Me menimme kuitenkin sinnepäin ratikalla (linja 5) ja tulimme takaisin junalla. Tämänkin matkan pystyi tekemään helposti, koska ei tarvinnut ostaa erikseen lippuja. Tähän syynä semesterticket, jonka kanssa pääsee matkustamaan julkisilla 50 kilometrin säteellä.

Heidelber on juuri sellainen kaupunki, jolta luulin Saksassa kaiken näyttävänkin. Paljon olutpubeja, kirkon kellot soivat taustalla, joulukauppa ja tietenkin linna. Upea kokemus. Siellä taidan viettää toistekin päivän jos toisenkin. Tässä kuvia Heidelbergin linnasta:

Koska kuvien lisääminen koulun verkkoyhteydellä on aika hidasta, niin laitan niitä myöhemmin lisää. Tarkoituksenahan on mennä Heidelbergiin vielä uudelleen. 

Viime lauantaina oli lähilinnallamme eli yliopistollamme juhlat. Linna oli valaistu ja muusiikki- sekä taide-esityksiä oli ympäri linnaa. Illalla oli vielä klubi, jossa tuli tanssittua aika paljon. Itse tulin yöllä taksilla pois kotiin sen jälkeen, kun saattanut ystäväni ratikalle. Kotimatkani ei keskustasta ole pitkä, mutta jostain syytä hieman eksyin ja pimeässä kävely ei huvittanut. Taksimies osoittautui kuitenkin aika epäilyttäväksi kaveriksi. Täällä todella iso osa taksimiehistä ei ole alkuperäissaksalaisia. Tämäkin oli pakolainen, joka oli viimeksi majaillut Ranskassa, mutta nyt ajoi taksia Mannheimissa. 

Taksikuskin piti ensin käydä hakemassa kaveriltaan marihuonaa ja kysyi multakin, et jos sattumoisin haluisin ostaa. Itse kyllä kieltäydyn ehdottomasti. Tämän jälkeen hän heitti minut kotiin ja kyseli, jos olisin ostanut Nokian kännykän suomalaisella liittymällä, koska hänellä oli yksi ylimääräinen. Sitten, kun vihdoista viimeinen pääsin kotio, mies vielä yritti udella puhelinnumeroa. Hän ei kuitekaan suostunut ottamaan kyydistä lainkaan rahaa, eli sainpa ilmaisen kyydin. Vähän mietityttää, uskaltanko enää ottaa taksia lainkaan, kun kaiken maailman narkkarit pääsee taksikuskeiksi! Mutta tämäpä varoituksena kaikille Mannheimissa matkustaville. Tämä taksi siis ei ollut pimeä taksi, vaan ihan normaalilla taksilla ajoi. 

Uskon kuitenkin, että suurin osa taksimiehistä on rehellisiä yrittäjiä. Taksimaksut ei täällä yleensä ole kovin suuria. Ensimmäisenä päivänä, kun tulin tänne, otin taksin päärautatieasemalta. Pyysin taksimiestä odottamaan kahdesti, kun hain avaimia. Ensimmäisellä kerralla olimme väärässä paikassa, mutta sitten sain avaimet ja ajoimme Hafenstaßelle. Tämä lysti maksoi 12 euroa. Suomessa siitä olisi saanut varmasti pulittaa enemmän. 

Tässä kuva linnafesteiltä: 

Tässä siis yliopistoni, jossa opiskelen. Eli opiskelen linnassa. Linna on barokkilinnoista toiseksi isoin Versaillesin palatsin jälkeen, kuitenkin minun kotilinnassani on yksi ikkuna enemmän kuin Versaillesissa! 

Onhan upeaa opiskella linnassa! Siinä yksi syy tulla vaihtoon Mannheimin yliopistoon. 

Sitten lopuksi juoksukamaa. Jos harrastat juoksemista, täällä siihen on ainakin yksi mukava alue, eli joen vierusta. Itse kävin siellä eilen eli 14.9 ja taisi kuuskilometriä taittua aikanopeasti. Joessa uiskenteli parisenkymmentä joutsenta. Niitä oli upea seurailla. Juoksijoita olikin paljon liikkellä. Sain tehtyä hyvän ja vaihtelevatempoisen treenin, jonka jälkeen olo oli mahtava. Ainoa ehkä negatiivinen puoli alueessa on se, että siellä on irrallaan koiria, mutta ainakin nämä eivät välittäneen minusta. Toinen lievästi epämukava asia on se, että olen Saksassa, siis kun joenvierustaa pitkin menisi kiva polku, niin eiköhän polku ole päällystetty asfaltilla. No ei se mitään muuten joen vierusta on nurmikkoa, joka pidetän lyhyenä. Täällä on nyt täydelliset juoksuilmat ja juoksu tuntuu kulkevan hyvin, vaikka treeniä on ollut vähemmän kuin Suomessa, mikä ehkä on siis hyvä asia. Ehkä nyt pitäisi päästä kokeilemaan yliopistoliikuntaa ja kuulema opiskelijoille ilmaista kuntosalia. Yksi juoksutreenipaikka voisi olla Luisenpark, kuvan kaunis puisto keskellä kaupunkia. Harmi vain, että sinne on tietenkin pääsymaksu eli tietää taas rahanmenoa. 

Rahaa olen saanut muutenkin kulutettua paljon. Koska kaikkea ei voinut raahata Suomesta mukaan, on rahaa mennyt tiskiharjoista, pyykinpesuaineeseen aikalailla. Harvemminhan Suomessa kukaan joutuu ostaamaan kaikkea kerralla. Tilisin myös lentolipun Finnairilta 23.12 kotimaahani( Ryanairin lennot samalle päivälle oli jo loppuun myyty). Oli pakko ottaa lento  silloin, koska koeviikot kestää 22.päivään eikä proffat ole täällä yhtä viisaita kuin Suomessa. He eivät siis osaa päätää, koska tentit ovat, kun vasta viime tingassa. Lentoliput joulun alla Suomeen ovat todella kysyttyjä. Tämä kannattaa pitää mielessä!

Tällaiset terveiset täältä tälläkertaa. Lisää materiaalia on tulossa... kannattaa siis seurata.